Lähettiin sunnuntaina matkaan (paitsi meiän äitimme matu) 20.2
pirteesti kello 6 lentokoneella kohti “kylmää, sateista,
ottakaahirveestivillapöksyimukaan” Malagaa. Perillä meitä ei onneks
odottanu arktinen kylmyys vaan noin 20 astetta lämpöö ja kiva
auringonpaiste. Oltii tietysti eka vähän hukassa siellä lentokentällä
niiku truesuunnistajat aina, mut sitten löydettiin auto millä päästiin
toiseen paikkaan ettimään toista autoa. No Niisku vuokras meille auton
(jossa aukes ovet napista oli se vaa siistii btw) ja päästiin
liikenteeseen kohti meiän todellista määränpäätä eli Los Canos de Mecaa!
Iltapäivällä ehittiin vielä suunnistamaankin ja törmättiin
paikallisiin lehmiin. Maasto oli just sitä mitä olin ainaki minä osannu
toivoo :)
Päivät meni suunninpiirtein samaan malliin: aamulla kello 7 syömään
sitten nukkumaan ja sitten 10 suunnistamaan tai jotain muuta. Sen
jälkeen me naiset nautittiin gourmee ateriaa ala Sirkku, Marika, Anna ja
Matu. Pojat kuulemma söi papuja, mikäs siinä. Ruuan jälkeen
pistäydyttii meiän vaatimattomal kattopartsilla ottaas aurinkoo ja ehkä
pienel rantakävelyllä. Joskus neljän aikaan lähettiin yleensä sitten
toiseen treeniin jonka jälkeen oli 7 ruoka. Tätä ennen aina palaveri.
Treeneistä erityisesti jäi mieleen ultrasiisti kaupunki sprintti sellaisessa kaupungissa/kylässä mikä sijaitsi ihan vuoren (no oli se ny melkee vuori) huipulla :) Yhtään kuvaa ei tapahtumasta jääny ainakaan mulle, mutta se oli kyllä iha erilaista kun täällä suomessa. Suunnistus alko siin pikkuhiljaa sujumaan viikon aikana ja lopulla ne kisatkin meni hienosti kun Anna voitti oman sarjansa keskimatkalla ja oli 3 yhteistuloksissa. Marikalla meni ainakin paremmin kun mulla ja taisin olla siinä 20-30 välissä molempina päivinä. Niisku saatto voittaa oman sarjansa. Ihan mielettömän siistiä oli myös tehä kuntopiiriä sellasella hiekkadyynien välissä! En taida mennä nykin salivuoroo enää ikinä..
Muista jutuista jäi mieleen Matun viidakkohuudot aina automatkoilla, kävelyt rannoilla, “suurehkot” annokset, yhet katkaravut mitä oli 15 ja meiän kiva hotellin respa missä kirjotettiin ain google kääntäjään kaikki tarpeelliset kysymykset ja vastaukset. Kaikkina paitsi yhtenä päivänä oli 20 astetta tai yli lämmintä eli ne lämpökerrastot yms. vaihettii pyjamapöksyihin. Aurinko paisto, elämä hymyili, treeni kulki ja kaikki palas ruskeina kotiin :)! Hyvii ja mahtavan hauskoi muistoi jäi paljon! Joskus vois ottaa uudestaankin ! Nyt annetaan vielä kuvien puhuu puolesta:)
- sirkku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti